Halutaanko vesistöt tuhota Mikkelin seudulla?
Etelä-Savossa on kaksi kuollutta järveä ja ehkä kolmaskin. 90-luvulla lopettaneen kaivoksen jätealtaat vuotavat yhä pienempien kuolleiden järvien kautta Saimaaseen, josta mm. Savonlinna ottaa juomavetensä.
Kaivosten tekniikka jätealtaiden kestävyydessä ei ole juurikaan parantunut 30 vuoteen. Kaatopaikoillakin on kestävämmät pohjarakenteet kuin kaivosten jätealtailla, joissa on pääosin rikastuksessa syntynyttä ongelmajätettä.
Paine vihreän siirtymän hankkeille kasvaa Mikkelin seudulla. Kaivokset, tuulivoimalat ja aurinkopaneelit ovat markkinoitu puhtaina vaihtoehtoina pelastaa maailman tulevaisuus päästöttömästi. Kuitenkin niiden ympäristövaikutuksista on vajavaista tietoa. Miten käy suon, joka peitetään aurinkopaneeleilla? Millaiset ovat vaikutukset vesistöön? Mitä tapahtuu tuulimyllyjen perustuksille, kun niiden tuotanto loppuu? Mitkä ovat tuulimyllyjen pohjavesivaikutukset?
90-luvulla ei tiedetty, miten kaivoksen lopettaminen näkyy luonnossa vuonna 2025. Nyt tiedämme. Tuhot ovat vakavia ja niiden vaikutukset näkyvät vielä tuhansia vuosia. Kuolleille järville ei ole osattu tehdä mitään. Moni ei edes tiedä näistä vakavista ympäristötuhoista.
Kun markkinatalous haluaa pikavoittoja, se ei mieti pitkäaikaisvaikutuksia. Se markkinoi ilmastoystävällisiä tapoja mutta unohtaa vesistöt ja maan. Kuitenkin maaperässä asuu valtava, lajirikas elämä, joka tarvitsee valoa ja puhdasta vettä. Tuleeko niille nyt ikuinen pimeys aurinkopaneelikentillä?
Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemi ovat herkkä kokonaisuus, johon ihmisen ei tulisi liiaksi puuttua. On totta, että fossiilisista polttoaineista tulisi päästä mutta ei ole järkevämpää korvata niitä vielä tuhoisammilla tavoilla. Sähköautojen akkujen takia kaivetaan maa auki, vesistö pilaantuu ja akkutehtaat laskevat sulfaattipäästöt Itämereen. Ei kuullosta millään tavalla kestävältä.
Miltä Mikkelin vesistöt näyttävät tulevaisuudessa? Näissä vaaleissa valittavat päättäjät ratkaisevat sen, säilyykö Mikkelin seudun luonto puhtaana.