Elinvoimainen kaupunki tarvitsee maaseutua

Mielipidekirjoitus Länsi-Savossa 11.12.2021

Maanantaina on valtuuston äänestys Ihastjärven entisen koulun siirrosta ja Suomenniemen koulun lakkauttamisesta.

Onko Mikkeli näissä tulevissa päätöksissä maaseudun asialla?

Olli Lehtosen helmikuussa julkaistu tutkimus kertoo selkeästi, miten kyläkoulujen lakkauttaminen autioittaa Suomen kylät.

Tutkimuksessa on selvä näyttö siitä, että kyläkoulun lopettaminen romahduttaa kylän asukasluvun. Tämä on tietysti pääteltävissä myös maalaisjärjellä.

Mikkelissä on lakkautettu jo lähes kaikki kyläkoulut. Osa on jäänyt harrastustiloiksi ja kokoontumispaikaksi kyläläisten käyttöön.

Tämä tuntuu luontevalta. Kouluja on myös myyty yksityiskäyttöön pilkkahintaan.

Mutta nyt on menty askel kuoppaan, halutaan siirtää osittainen rakennus paikasta A paikkaan B.

Jos rakennuksen siirron taustalla olisi yksityinen velkainen henkilö, myöntäisikö pankki lainan kyseiselle henkilölle osittaisen rakennuksen siirtoon? Ei myöntäisi.

Alkuvuodesta ehdotimme luontopainotteista koulua Ihastjärvelle. Tämä olisi saattanut tuoda jopa uusia asukkaita Mikkeliin. Se olisi palvellut myös rauhallista oppimisympäristöä kaipaavia lapsia. Erityisen tuen piirissä on noin 500 lasta Mikkelissä.

Kuntalaisaloitteella oli reilun sadan ihmisen tuki ja se sai huomiota myös Mikkelin ulkopuolella. Luonnon voimauttavista vaikutuksista löytyy paljon tutkimusnäyttöä.

Ihastjärven koulu on suunniteltu siirtokelpoiseksi, mutta liikuntasali on jouduttu rakentamaan niin, ettei se ole siirrettävissä. On kyse siis osittaisen rakennuksen siirrosta! Asioista olisi hyvä puhua oikeilla nimillä.

Mietin myös, miten rakennuksen rikkominen vaikuttaa Ihastjärven kylään? Paikka on ollut harrastuskäytössä kyläläisillä myös koulun lakkauttamisen jälkeen.

Samalla paikalla on ollut koulu yli 120 vuotta. Se on osa alueen historiaa ja yhteisöllisyyttä. Alueelta tuodaan maitoa ja lihaa kaupunkiin. Mitä jos se loppuu?

Luontopainotteisen koulun lisäksi rakennusta on ehdotettu vuokrattavaksi yrityskäyttöön. Mökkiläiset ovat ilmaisseet kiinnostusta vuokrata koulua etätyöpisteeksi. Kehittämisehdotuksia on, mutta jossain on jarru päällä.

On välinpitämätöntä tuhota alueen elinvoimaa pala kerrallaan. Elinvoimainen kaupunki tarvitsee kyläläisiään.

Yhteistyö ja kunnioitus luo vetovoimaa, joka kutsuu uusia ihmisiä. Ilmapiiri ratkaisee. Epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta kuihduttaa, elinvoima ja ilo kutsuu ihmisiä.

Kuka on maaseudun asialla? Mistä ruoka kaupunkilaisen lautaselle jatkossa tulee?

Mielipidekirjoitus Länsi-Savossa 11.12.2021