Hyvä oppiminen on kehityksen edellytys

 Mikkelin kaupunki lähetti vanhemmille Wilma-viestin, jossa se kyseli vieraskielisen opetuksen järjestämisen tarpeesta. On hienoa, että tarpeista kysellään vanhemmilta mutta ihmettelen kovasti, miksi sitä ei tehty aiemmin, kun kouluverkkoa uudistettiin radikaalisti. Sen sijaan, että uudistuksessa olisi tuettu lasten ja nuorten hyvinvointia, tuettiin konsulttien avulla suurten massiivisten oppilaitosten rakentamista ja pienten yksiöiden lakkauttamista. Moni vanhempi vastusti jo silloin isoja kouluja.

Suhtaudun kielteisesti vieraskielisen perusopetuksen järjestämiseen kaupungin toimesta, sillä se ei ole kaupungin tehtävä. Jos vieraskielistä opetusta halutaan järjestää, se tulee toteuttaa yksityisellä rahalla.

Olisi toivottavaa, että kaupunki muistaisi, että se halusi nimenomaan säästää luodessaan nykyistä pahoinvointia tukevaa kouluverkkoa. Ikävä kyllä nyt voidaan käytännössä huomata, että säästö tapahtui lasten ja nuorten hyvinvoinnin kustannuksella. Osalla kouluviikko piteni 10-15 tuntia, turvattomuus kasvoi, melu ja riskit lisääntyivät. Äidinkielen taidot heikentyivät seiskaluokkalaisilla. Puukäsityötä ei opeteta kasiluokkalaisille. Kaikki eivät osaa välttämättä lukea päästessään peruskoulusta.

Kyläkoulujen lakkauttamista perusteltiin rahalla, vaikka kukaan ei ole selvittänyt lakkautusten todellista hintaa tai elinvoiman heikkenemistä maaseudulla. Kukaan ei puhu seurauksista lasten ja nuorten hyvinvointiin. Vastuunkantajia ei ole. Syksyllä 2018 viranomainen kertoi tiedotustilaisuudessa Ihastjärvellä, että tutkimusten mukaan lasten hyvinvointia ja opiskelua tukeva koulukoko on noin 100 oppilasta. En saanut vastausta, miksi toimitaan vastoin tutkittua tietoa.

Nyt siis mietitään, järjestäisikö Mikkeli vieraskielistä perusopetusta veronmaksajien rahoilla. Mielestäni kaupungin tehtävä ei ole järjestää vieraskielistä opetusta. Mikkelin tulee kannustaa kaikkia tänne muuttavia kotoutumaan paikalliseen kulttuuriin ja kieleen. Jos kaupungilla on nyt ylimääräistä rahaa, voisi sen käyttää alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen, pienempiin koulutusyksiköihin sekä äidinkielen taitoihin kannustamiseen.